Aineen kooma
Ajoneuvon olennaisin ominaisuus on liike. Jopa pysähtynyt auto, aerodynaaminen muotoilu tai pelkät renkaanjäljet kielivät vauhdista ja matkanteosta. Galleria Sculptorissa helmi-maaliskuussa 2020 esillä olleissa teoksissani tarkastelin autosymboliikan avulla toisenlaista matkantekoa: ihmiselämää ja sen haavoittuvuutta.
Liike tekee ajan näkyväksi aisteillemme. Kun liike pysähtyy, hidastuu tai katkeilee, väistämättä mieleemme nousee ajatus ajan päättymisestä – ja kuolemasta.
Aineen kooma -sarjan teokset zoomasivat jarrutusjälkien mykkään dramatiikkaan. Kuvia työstäessäni huomasin kuinka vahvasti niin liike kuin ääni olivat samanaikaisesti läsnä ja poissa. Kuvat olivat sekä dokumentteja että arvoituksia.
Teossarjan nimi on laina Jyrki Kiiskisen runokokoelmasta Kun elän (Tammi 1999).
Taidehistorioitsija, kuvataidekriitikko Pontus Kyander kiinnitti huomionsa Aineen kooma -teosten ulkoisesti minimaaliseen ilmaisuun, vaikka pitkänomaiset maantiekuvat voidaan nähdä myös spektaakkeleina. Pontus Kyander, Ny Tid 16.3.2020
Näyttely päättyi ennen aikojaan koronaepidemian vuoksi. Hiljaisuus tiivistyi tunnelmissa, jotka outo tilanne toi tullessaan.
Tyhjässä, ovensa sulkeneessa galleriassa on jotain samaa kuin viilenneessä saunassa: kuin tuoksu tai aavistus sen varsinaisesta käyttötarkoituksesta – vasta lämpö ja ihmisten läsnäolo saavat tilan heräämään henkiin.
Teokset ovat olleet paketoituna galleriassa näyttelyn päättymisen jälkeen. Tätä kirjoittaessani 1. toukokuuta, näyttelyn sulkeutumisesta on lähes seitsemän viikkoa – vertaa Beys