Mediatisoitunut ooppera - johdanto tutkimukseen

Jaakko Nousiainen

This article presents two operas in the context of artistic research: OMNIVORE, an experimental mobile application designed to be experienced with mobile devices, and LA FIGURE DE LA TERRE, a stage performance using reactive audiovisual projections. As the librettist and director of both operas I examine what kind of means and ways of content creation and presentation mediatized opera can bring to librettists and directors. This introduction presents a model for approaching the two differing artworks and sheds light on how they can be structured in the context of artistic research. Later the actual research will explore how the libretto, the storyboard and the structure defining media manuscript are built. The work process of the director and the production chain become pronounced. In this way the research produces new practice-based knowledge about the mediatized nature of opera. The article is in Finnish.

Tämä artikkeli esittelee kaksi oopperateosta taiteellisen tutkimuksen lähtökohtana: mobiilipäätelaitteilla koettavaksi suunnitellun ja toteutetun kokeellisen vuorovaikutteisen teoksen OMNIVORE, sekä reaktiivisia audiovisuaalisia projisointeja hyödyntävän näyttämöteoksen LA FIGURE DE LA TERRE. Olen molempien teosten libretisti ja ohjaaja. Päämääränäni on tästä tekijäpositiosta selvittää, millaisia uusia sisällön luomisen ja esittämisen tapoja ja keinoja ooppera voi medioituneessa muodoissaan tarjota käsikirjoittajalle sekä ohjaajalle.

Artikkeli on johdanto varsinaiseen tutkimukseen, ja se esittää mallin, jonka avulla taideteokset avataan tutkittavaksi. Samalla tämä alustus vastaa kysymykseen siitä, miten nämä kaksi keskenään erilaista teosta jäsentyvät taiteellisen tutkimuksen kontekstissa. Vertailen edellä mainittuja tuotantoja ja tarkastelen, mitä eroja ja samankaltaisuuksia mobiilin jakelukanavan virtuaaliselle näyttämölle sekä aikaan ja paikkaan sidotulle näyttämölle luotujen teosten välillä on havaittavissa. Tämä johdanto avaa myös metodologisesti sitä maisemaa, jota vasten myöhempi tutkimus selvittää, miten oopperan libretto, kuvakäsikirjoitus ja muotoon vaikuttava mediakäsikirjoitus (suunnitellut vuorovaikutusmallit sisällön esittämiseksi) rakentuvat. Lisäksi ohjaajan työprosessi (roolit ja työskentelyn osa-alueet) sekä tuotantoketju (toiminnan mallit ja verkostot) ovat korostetusti esillä. Niiden kautta paljastuu tietoa oopperan teosluonteesta teknologiakeskeisessä toimintaympäristössä.

Teoreettisena lähtökohtana liitän työn erityisesti esitystaiteissa tapahtuvaan mediatisaation tutkimukseen, joka tarkastelee uusia teosmuotoja sekä tekemisen tapoja. Kokonaisuudessaan tutkimus rikastaa oopperan ontologiaa esittämällä taiteellisen tutkimuksen kautta esille nousevaa ymmärrystä siitä, miten ooppera käsitteenä laajenee näiden medatisoituneiden tuotantojen kautta.

Tip

Tip