Asikongaun (s. 1927) – Jupik-eskimo Asikongaun oli syntynyt ja elänyt Naukanin eskimokylässä koillisessa Tšukotkassa aina sen lakkauttamiseen, eli vuoteen 1958 asti.
/ Asikongaun (b. 1927) – The Yupik-Eskimo Elder Asikongaun lived in the Eskimo village of Naukan in north-eastern Chukotka until the authorities closed it down in 1958.
6.8.2009, Sirenniki, Tšukotka
”Asikongaun oli hyvin hauras ja oli jo muutaman vuoden ollut vuoteen omana. Hänelle oli edellisenä päivänä kerrottu tulostani ja oli valmistautunut laulamaan minulle. Hän aloitti heiveröisesti mutta vähitellen laulu muuttui voimakkaammaksi ja hän säesti musiikkia tehden käsillään kevyitä tanssiliikkeitä. Kysyin häneltä, millaista laulaminen oli ollut hänen lapsuudessaan, lauloivatko ihmiset ainoastaan yhdessä, niin kuin minulle oli kerrottu, vai lauloivatko he myös yksin. Vaikka hän puhui venäjää hän vastasi harvasanaisesti ja joskus jätti kokonaan vastaamatta, aivan kuin olisi halunnut säästää kaikki voimavaransa laulamiseen. Asikongaun lauloi minulle 11 lyhyttä laulua. Lauluista viisi hän lauloi naukanin, neljä imaqliqin kielellä (kaksi ilman sanoja). Imaqliqin kieltä puhuttiin aikanaan Iso Diomede-saarella, jonka nimi eskimoksi on Imaqliq ja joka on vain 4 km päässä USA:n rajasta.”
6.8.2009, Sirenniki, Chukotka
“Asikongaun was very frail and had already been bedridden for some years. She had been told of my visit the day before and was prepared to sing for me. Asikongaun started quite feebly, but gradually the singing became more powerful and she accompanied the music with elastic dance movements with her hands. I asked her what the singing was like in her childhood. Did people only sing together, as I had been told, or did they also sing alone? She answered with only a few words and sometimes not at all, as if she was trying to conserve all her strength for her singing. However, I understood, that at home people often sang alone, whereas at village events they sang together.
Asikongaun sang 11 short songs for me. Five of them were in Naukan, four in Imaqliq and two were without words. Imaqliq was spoken in the Big Diomede Island, also known as Imaqliq by the Eskimos. This island is only 4 km from the US border.”
2. Mikä tuo laulu on? /What is that song?
Mikä tuo laulu on? Myös minä haluan tehdä laulun, kiehtovan laulun. Haluan lähteä merelle valaanpyyntiin ja palata takasin purjehtien.
What is that song? I would also like to create a song, a fascinating song. I want to set sail for whale hunting and then sail home again
Laulujen sanoja alkukelellä
Laulu / Song 2, naukaninjupikin kieliset sanat / the words in the Naukan Yupik language:
Сунак’акымкутатуситыкатхут Ỳиамтаатусиюг’ак’о, атуюнальг’емын’.
Атусуг’yнал’г’емын’ анъююхтоаг’выл’вег’нун, тук’уйкумкукалылакуты
ленан’ымыку, ан’ог’лукуинл’онунтыленан’ымын’.
Laulu / Song 3, naukaninjupikin kieliset sanat / the words in the Naukan Yupik languaget: Саюг’л’ек’тун’асаялик’ан’а.
Laulu / Song 4: Киналъутук’ атук’аг’лапук.
Laulu / Song 6, naukaninjupikin kieliset sanat / the words in the Naukan Yupik language: Натынунаамулакуик’ал’ук’ ик’ал’ъук.
Laulu / Song 8: Кинак’аунаатуг’ак’ли?