Kuulokulmia tšuktšien henkilölauluun – Säveltämällä kuuleminen taiteellisen tutkimuksen menetelmänä / Aspects of hearing the Chukchi Personal Song – Hearing through composing as an artistic research method by Pia Siirala

Tutustuminen koillisen Siperian alkuperäiskansojen musiikkiin on ollut koko musiikillisen ajatteluni käännekohta. Se ei ole ainoastaan vaikuttanut kuulemiseeni vaan myös kyseenalaistanut ymmärrystäni musiikista. Muutos ajattelussani alkoi kenttämatkoilla koilliseen Siperiaan, Sahaliniin, Kamtšatkaan ja Tšukotkaan vuosina 2004–2019, jolloin tutustuin paleosiperialaisten alkuperäiskansojen lauluperinteeseen, musiikkiin, jollaista en koskaan aikaisemmin ollut kuullut, mutta joka outoudestaan huolimatta lumosi minut. Mielenkiintoni herätti erityisesti tšuktšien henkilölaulu, joka kuuluu arktisten alkuperäiskansojen kulttuuriperinteeseen. Siinä musiikki ei ole vain ihmisen aikaansaama tuotos vaan osa hänen identiteettiään. Tohtorintutkintoni Kuulokulmia koillisen Siperian alkuperäiskansojen musiikkiin koostuu viidestä taiteellisesta osiosta ja kirjallisesta osiosta. Kirjallinen osio Kuulokulmia tšuktšien henkilölauluun – Säveltämällä kuuleminen taiteellisen tutkimuksen menetelmänä on musiikillinen tutkimusmatka tšuktšien henkilölauluun. Taiteellisen tutkimukseni peruskysymyksenä on, mikä tässä musiikissa koskettaa minua niin voimakkaasti, etten voi sitä sivuuttaa. Kuulokulmat tutkimukseni otsikossa eivät merkitse vain kuuntelemista, vaan häilyväisen ja usein hyvin ristiriitaisen kuulemisen ja musiikin tekemisen vuorovaikutuksessa syntyvää ymmärrystä. Kuulokulmat on tutkimusprosessi, jossa säveltäminen on toiminut tutkimukseni menetelmänä. Sen avulla olen taiteellisia osioita työstäessäni pyrkinyt ymmärtämään, kuinka tšuktšien musiikki käyttäytyy. Taiteellinen tutkimukseni on kuin kalastusretki. Viitekehys on kalaverkkoni, jonka punoslankana on muusikon hiljainen, kokemuksellinen tieto. Siitä on kudottu verkon solmut: kenttämatkojen kokemukset ja kohtaamiset tšuktšien kanssa. Näihin yhdistyvät aiempi etnomusikologinen tutkimus, fenomenologia, musiikin perusolemuksen filosofia ja luonnon äänimaailma. Tutkimus jakaantuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa tutustutaan tšuktšeihin ja heidän kulttuuriinsa, josta he itse kertovat äänitettyjen keskustelujen ja matkapäiväkirjojen muistiinpanojen välityksellä. Toinen osa keskittyy tšuktšien laulukulttuurin ominaispiirteisiin, joka ovat avautuneet kuuntelemisen, muistiinkirjoittamisen ja musiikin tekemisen kautta. Esittelen niitä runsaan 30 nuotinnoksen ja niihin liitettyjen äänitysten avulla. Kolmas osa kertoo säveltämällä kuulemisen prosessista työstäessäni taiteellisia osioita Ulitan kävely, Ääni vastaa ääneen, Musiikin virta, Henkilölaulua etsimässä ja Polar Voices. Jupik-vanhimman Asikongaun laulun sanoin olen usein ihmetellyt: Kuinka saan kalan vedettyä ylös vedestä? Saaliiksi on tullut paljon kaloja, joita monet muut jo ennen minua ovat kalastaneet. Mutta myös muutama uusi kala on tarttunut verkkoon. Niitä ovat horisontaalinen harmonia, sattumanvaraisuus ja hiljaisuus musiikkina, tai kun ihminen on musiikin kanssa kahden. Ne ovat uusia kuulokulmia siihen, mitä musiikki minulle on. Getting to know the music of the indigenous people of north-eastern Siberia has been a turning point in my perception of music. It has not only influenced my hearing but has also made me question my understanding of what music is. The change in my thought process began with the fieldtrips that I carried out in north-eastern Siberia, specifically in Sakhalin, Kamchatka and Chukotka between 2004–2019, when I became acquainted with the musical traditions of the Paleo-Siberian indigenous peoples. Never before had I encountered music like this, yet despite its strangeness it enchanted me. My interest was particularly awakened by the Chukchi Personal Song, which belongs to the cultural traditions of the indigenous people of the Arctic. Music is not just an outcome of human activity but is part of their identity. My Doctoral degree, Aspects of hearing the music of north-eastern Siberia consists of five artistic components as well as a thesis. The thesis, Aspects of hearing the Chukchi Personal Song – Hearing through composing as an artistic research method is a musical expedition into the Chukchi Personal Song. The question at the root of my artistic research is: What in this music touches me so strongly that I cannot pass over it? The title of my research – Aspects of hearing – does not only mean listening, but rather the understanding created by the interaction of ambiguous and often contradictory hearing and music making. Aspects of hearing is a research process in which composing is used as a research method. Through composing I have tried to understand how the music of the Chukchi behaves. I would compare my artistic research to a fishing trip. The theoretical framework is my fishing net, which has been woven from the thread the tacit knowledge and the experience of a musician. From this fibre the knots of the fishing net have been woven. These are my experiences from field trips when I lived with the Chukchi and from earlier ethnomusicological research, phenomenology, the philosophy of the essence of music and the soundscape of nature. The thesis is divided into three parts: Part one introduces the Chukchi and their culture, as they speak themselves in recorded conversations and through the notes in my travel diaries. The second part concentrates on the characteristics of the Chukchi singing tradition that have revealed themselves through my listening, notation and composing. These have been presented by over 30 notations and their attached recordings. The third part concentrates on the process of hearing as I composed the artistic components: Ulita’s Walk, Sound answers Voice, The Flow of Music, Seeking the Personal Song and Polar Voices. In the words of the song of the Yupik Elder, Asikongaun, I have often wondered “how to pull the fish out of water”. I have caught a lot of fish, which are the same species that many fishermen before me caught. However, there are also new fish that have been have caught in my net, such as horizontal harmony, music that one hears randomly or in silence, or indeed when a human being is alone with music. These are the new aspects of hearing which reveal what music is for me.

← →

ULITAN KÄVELY

ULITA'S WALK

Ulitan kävely (2009) sooloviululle on omistettu nivhi-vanhus Ulitalle, joka tapasin ensi kertaa kenttämatkallani Sahaliniin vuonna 2004. Sen pääteemana on Ulitan laulumotiivi, ns. kävelyteema, joka kulkee läpi koko kappaleen. Rakenne jäljittelee nivkhien maailmankuvaa, jossa elämä jakautuu kolmeen jaksoon, elämään maan päällä, maan alla, jossa se kestää pitempään ja jossa kaikki asiat ovat päinvastoin ja josta elollinen olento nouse ylämaailmaan palaten taas takaisin maan päälle.

Ulita’s Walk (2009): Ulita’s walk for violin solo. The main theme of the composition is Ulita’s song, a “walking theme”, which appears through the whole work. The structure imitates the world view of the Nivkhs, where life is divided into three parts: life on earth, life in the underworld (where everything is the opposite). From the depths of the earth a living creature eventually ascends to the third and upper world amongst the spirits and birds, and from there returns back to earth.

ULITA

Nivhi-vanhus Ulita (s. noin 1916) oli syntynyt Sahalinissa ennen Venäjän vallankumousta Hän ei tiennyt tarkkaa ikäänsä. Hänen muistinsa oli kuin loppumaton aarrearkku legendoja, satuja, tarinoita ja perimätietoa. Hän muisti vanhoja rituaalirytmejä ja niihin liittyviä sanoja. Häneltä sai ensikäden tietoa siitä, millaista todellisissa karhunpeijaisissa oli ollut ja miten rituaalitansseja todella oli tanssittu. Hän itse oli elävä esimerkki, kuinka perimätieto uudelleen kerrottuna saa aina uusia ulottuvuuksia.

The Nivkh Elder Ulita (b. circa 1916) was born before the Russian Revolution of 1917 in Sakhalin. Her memory was an endless treasure chest full of legends, fairytales, stories and oral traditions. She remembered old ritual rhythms and the words that they were created from and how people mumbled them to themselves. Ulita could give a first-hand account of what it was like to be at a bear ceremony and how the ritual dances were performed. She was a living example of how the oral tradition develops at every retelling.

äänitys/ recording/ Robert de Godzinsky, Pernajan kirkko / Pernaja Church / 6.12.2021

Lista laulajista, joiden musiikkiin sävellys pohautuu / List of singers on whose music Ulita's Walk is based on

laulaja / singer (syntymävuosi /year of birth) teema / theme (äänitysvuosi, äänittäjä /recording year, person who made the recording)

Ulita (1916) Kävelyteema, Valitusteema / Walking theme, Lamentations (2004 O’Riordan)

Nyavan (1915) Šamaaniteema /Shaman theme (1990 Mamcheva)

Bagrina (1926) Khadzigan 1931 Rummutusteema / Drumming theme (1995 Mamcheva)

Hitkuk (1904) Mustukkainen vaimo -teema /Jealous wife theme (1960 Bogdanov – tuottaja, äänitetty Melodian levysysstudiolla Moskovassa)

Shkaligina (1935) Khadzigan (1931) Kalni-teema / Kalni theme (1990 Mamcheva) Kalni on ontosta, pitkästä putkikasvista tehty soitin / Kalni is an instrument made of a long hollow reed into which one sings

Odrain (?) Alisen maaliman teema / Underworld theme (1910 Sternberg) Vanhin nivhien musiikista tehty äänitys / The oldest recording of Nivkh music

Efkuk (1929) Ylämaailman teema Upper world theme (2006 Siirala)

Ulitan kävely, alkua

Musiikkitalo, Camerata-sali, Helsinki 15.7.2017.

Ulita's Walk, excerpt

Music House, Camerata Hall, Helsinki 15.12.2017

Ulitan kävely – orkesteriversio / Ulita's Walk – the orchestral versio. →

Tip

Tip

Pia Siirala - Kuulokulmia tšuktšien henkilölauluun – Säveltämällä kuuleminen taiteellisen tutkimuksen menetelmänä / Aspects of hearing the Chukchi Personal Song – Hearing through composing as an artistic research method - 2024