Research Catalogue

work in progress

This exposition documents my explorations of pondering with pine trees. Tämä ekspositio dokumentoi yritykseni miettiä mäntyjen kanssa. Den här ekspositionen dokumenterar mina försök att fundera med furor.

Development of Curatorial Guidelines for the Transart Residency Exhibition at London's Borough Road Gallery in July 2025. The Anthologies Assembly, London 2025, extends a call for proposals for a vibrant, student-guided convergence of research inquiry and creative exploration. Building upon the inaugural assembly, participants are encouraged to embrace "research-based creative practice" as a means of knowledge generation where diverse disciplines intersect and boundaries blur. We welcome proposals that illuminate PhD research, including nascent "works-in-progress," emphasizing the value of ongoing inquiry. Guided by student feedback expressing both a desire for grounding in practice and community as well as exceptional moments that inspire, we aim to create spaces for genuine encounters and shared learning, where participants leave with lasting impressions on research and creative endeavors that continue to spark curiosity throughout the year. Our curatorial framework centers on the concept of investigation, as both a rigorous pursuit and an introspective exploration. Drawing from its etymological roots, we conceive of investigation as a tracing towards something no longer present—a turning-towards truths hidden or lost in time; and a nuanced examination of practices, be they social, political, or personal.

Tiivistelmä Kuvataiteen tohtorin opinnäytteessäni Kävellen kuvailtu, kävellen koettu tarkastelen kävelyn tuottamaa visuaalista kerrontaa ja sen rakentumista. Kyseessä on liikkeen avulla aikaansaatu havainto, jonka avulla rakennan vuorovaikutusta ympäristöön. Kiinnostukseni työskentelyprosessiin on johtanut tutkimaan asioiden kehkeytymistä. Tästä nousseet havainnot ovat puolestaan merkinneet kävelymenetelmän muotoutumista. Keskeinen asenne taiteellisessa työskentelyssä erilaisissa ympäristöissä on huomioiva suhtautuminen. Tämä on puolestaan vaikuttanut kävelymenetelmän rajoitteiden hahmottamiseen. Taiteellinen tutkimukseni keskittyy kolmeen teoskokonaisuuteen, joissa olen käyttänyt kävelymenetelmää. Kehittämässäni kävelymenetelmässä on viitteitä kokeellisen kirjallisuuden työpajan Oulipon kokeellisiin menetelmiin ja oulipolaisten tapaan tuottaa tekstiä käyttämällä itsekeksittyjä rajoitteita. Kävelymenetelmän käsikirjoitus on kulkuväline, jolla on oma reitityksensä ja kiintopisteensä. Teosten reflektointi kirjallisessa osiossa on synnyttänyt pohdintoja kirjallisen esityksen luonteesta. Päädyin yritykseen kokeilla teoksen rakennetta edes jossakin määrin myös tekstiin. Olen ajatellut teoksen sanalliseen muotoon siirtämisen rinnakkaisena prosessina ja saman suuntaisena kuin taiteellinen työskentely. Tällä tavoin analoginen prosessi on merkinnyt myös kielen tarkastelua niin, että kieli itsessään toisi esiin materiaalisuuttaan paikoitellen vahvemmin. Kokeilen lyhyitä, erillisiä tekstisaarekkeita häiritäkseni lineaarista lukutapaa. Samalla saan tuoduksi tekstiin harhailun ja kuvittelun tasoja. Tekstisaarekkeet ovat eräänlaisia muistikerrostumisia. Näin ne ovat kuin jälkiä tai jäänteitä harhapoluista, mahdollisista kulkureiteistä. Samalla ne puolustavat olemassaolollaan sellaista tekstin paikkaa, jonka ei tarvitse olla selittävää tai määrittävää. Tutkimukseni keskeiset taiteelliset osiot: Tammimäki 3416 askelta, 2010-2015 Teos on esitetty ryhmänäyttelyssä Puun taju, 2011, Promenadigalleria, Hyvinkää. Teos on esitetty yksityisnäyttelyssä Kävelemällä, 2015, Muu Kaapeli, Helsinki. Punaiset autot (Olen käyttänyt myös seuraavia nimiä teoksesta: Kaupunkikävelyä, Lupa ylittää katu) 2011-2015 Teos on esitetty yksityisnäyttelyssä Kävelemällä, 2015, Muu Kaapeli, Helsinki. Pääsy maisemaan (Kirje Joroisiin, Kirjoitusharjoituksia), 2015-2017 Teos on esitetty ryhmänäyttelyissä: Ornament and Beauty, 2016, Titanik-galleria, Turku; You Gotta Say Yes to Another Access, 2017, Tutkimuspaviljonki, Venetsia. Tutkimuksen muu oma taiteelliseen työskentelyyn perustuva aineisto: Jakauksia pöheikössä, 2007, Puska ympäristönäyttely, Nurmijärvi; 2009, Farrera, Pyreneitten vuoristo, Espanja; 2018, Mustarinda, Hyrynsalmi Plataanikuja 8, 90420 Oulu, 2008, Kaakkurin kirjasto ja monitoimitalo, Oulu (prosenttityö) Yksityisnäyttely: Paikoitusalueita, 2010, Galleria Sculptor, Helsinki Esitarkastuslausunnot: Harald Arnkil, 2.6.2010; Carolus Enckell, 10.8.2010 Ryhmänäyttelyt: Arjen voima, 2010, Gallen-Kallelan museo, Tarvaspää, Espoo Esitarkastuslausunnot: Harald Arnkil, 2.6.2010; Jyrki Siukonen, 19.8.2010 Jos muutan jotain, mitä liikutan? 2018, Mustarinda, Hyrynsalmi Residenssityöskentely: Centre d ´Art i Natura de Farrera, 2009, Pyreneitten vuoristo, Espanja Saaren kartano, 2010, Mietoinen Edinburgh, Skotlanti, 2014, Taiteen Edistämiskeskus Mustarinda, 2018, Hyrynsalmi, Kainuu

This dissertation considers performed silences in composed music and suggests that musicians often use markers to communicate the dimensions of silence. These markers may shape, summon, or impose silence. Markers are signals or cues that may be visible, audible, or multimodal. This research consists of an archive of examples from the author's pianistic practice, as well as three case studies drawn from works of Beethoven, Cage, and Antheil. Full title: "Performing Musical Silence: Markers, Gestures, and Embodiments"

As a recorder and traverso player, J.S. Bach’s works form a crucial part of my repertoire. They include some of the most technically advanced music written for the recorder, in which the instrument seems to be pushed to its limits. Meanwhile, the traverso is welcomed into the orchestra, and it has come to stay. In order to understand the many problems surrounding the recorder and traverso parts from Bach’s music, I need to know how Bach used each instrument specifically. And to be able to make the right artistic choices, I need to know why he chose the recorder for one composition, and the traverso for the other. In answering these questions, I have used my experience in playing both woodwinds to my advantage. My journey has led me through an analysis of terminology, tessitura, symbolism, clefs and pitch surrounding Bach’s flute parts. And for context, I have compared Bach’s use of the recorder and traverso with that of his contemporaries. With my research, I present an overview of the characteristic differences between the two instruments in Bach’s music, giving my own artistic view on some of the unsolved mysteries surrounding Bach and his use of flutes.