Kiitokset! Timo Jokitalo, Eeva Kemppi, Veera Kolehmainen, Hanna Koikkalainen, Kati Korosuo, Henna Laininen, Aku Luostarinen, Mauri Mikkonen, Mia Seppälä, Kaisla Pirkkalainen, Leena Priha, Sanni Priha, Ilkka Ruuska, Eeva Ruuska, Raimo Ruuska, Pertti Sipinen, Tuomas Viitakoski sekä P.Mutasen Elokuvakonepaja, Toisissa tiloissa kollektiivi, Savonradan Museo, Pieksämäen kaupunki ja Väylävirasto, ja kaikki kollegani tohtorin opinnoissa, joilta olen saanut arvokasta palautetta!
LÄHDELUETTELO:
Tässä tutkimusartikkelissa julkaistut video- ja valokuvat ovat Jaakko Ruuskan toteuttamia, jos ei ole toisin mainittu.Tutkimuksessa on myös käytetty Hanna Koikkalaisen valokuvia tekijän luvalla (tekijä erikseen mainittu).
Kirjallisuus ja artikkelit:
Adorno, Theodor W. (1991). The essay as form. Notes to literature. Käänn. Shierry Weber Nicholsen. Columbia University Press.
Benjamin, Walter. (1986). Silmä väkijoukossa: Huomioita eräistä motiiveista Baudelairen tuotannossa. Käänn. Alanen, A. Odessa.
Benjamin, Walter (2003). On some motifs in baudelaire. Selected writings. vol. 4, 1938-1940. Toim. Howard Eiland and Michael W. Jennings. Belknap.
Bolt, Barbara. (2016). Artistic research: A performative paradigm? Parse Journal, 3. Lähde: https://parsejournal.com/article/artistic-research-a-performative-paradigm/(tarkastettu 29.8.2021).
Borgdorff, Henk & Schwab, M. (2012). Boundary Work: Henk Borgdorff, interviewed by Michael Schwab. Teoksessa Florian Dombois, Claudia Mareis, Ute Meta Bauer, ja Michael Schwab (toim.) Intellectual Birdhouse: Art Practice as Research. Koenig books. (117–123).
Burch, Noel. (1990). Life to those shadows (1. publ. ed.). Berkeley [u.a.]: Univ. of Calif. Press.
Deleuze, Gilles. (1989). Cinema 2, The Time-Image. London: The Athlone Press.
Deleuze, Gilles. (2018). Bergsonismi. Käänn. Viren, E. Tutkijaliitto.
Deleuze, Gilles. (1992). Cinema. 1, the movement-image. Käänn.Tomlinson, H. & Habberjam, B. Athlone Press.
Deleuze, Gilles., & Guattari, Felix. (1993). Mitä filosofia on? Gaudeamus.
Deleuze, Gilles., Guattari, Felix.(2007). Anti-oidipus: Kapitalismi ja skitsofrenia. Käänn. & Kilpeläinen, T. Tutkijaliitto.
Deleuze, Gilles, & Guattari, Felix. (1994). What is philosophy? Käänn. Tomlison, G. & Burchell. The Columbia University Press.
Elo, Mika (2018): Ineffable Dispositions. Teoksessa Schwab (toim..): Transpositions: Aesthetico-Epistemic Operators in Artistic Research. Leuwen University Press.
Shaun Gallagher & Andrew N. Meltzoff (1996). The earliest sense of self and others: Merleau‐Ponty and recent developmental studies, Philosophical Psychology, 9:2, 211-233, DOI: https://doi.org/10.1080/09515089608573181(tarkistettu 11.11.2021)
Giummarra, M., Gipson, S., Georgiou-Karistakis N., Bradshaw, J. (2007). Central mechanisms in phantom limb perception: The past, present and future. Brain Research Reviews 54, 219-232.
hooks, bell. (1989). Choosing the margin as a space of radical openness. Framework: The Journal of Cinema and Media, (36), 15–23. Lähde: www.jstor.org/stable/44111660 (tarkistettu 1.3.2021)
Johnson, Ryan. (2017). Contemporary Encounters with Ancient Metaphysics: On the Surface: The Deleuze-Stoicism Encounter. Toim. Johnson R. & Greenstine A. Edinburgh University Press. Lähde. http://www.jstor.org/stable/10.3366/j.ctt1g050w8.20 (tarkastettu 29.8.2021)
Junttila, S., Kallio, P., Holopainen, S., Kuokkala, J., & Pystynen, J., (2018). Suomen vanhimman sanaston etymologinen verkkosanakirja (2018-2022). Lähde: https://sanat.csc.fi/wiki/EVE:kytkeä (tarkistettu 21.1.2021)
Katajisto J. & Salo S. (1989). Elisenvaara-Savonlinna rautatie. Resiina-lehti 2/1989.
Kirkkopelto, Esa. (2018). Erään poron tunnustuksia. Laumaeläin esityksen toisena. Näyttämö ja tutkimus 7, Esitys ja toiseus. Teatteritutkimuksen seura.
Kirby, Lynne. (1997). Parallel tracks: The railroad and silent cinema. Duke University Press.
Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone Oy (2020): Kielitoimiston sanakirja: katve.Lähde: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/katve (tarkastettu 30.10.2021).
Lampén, Ernst (1918). Suomea maitse ja meritse: Savonlinnan radan vihkiäisissä. Otava.
Lehtonen, Turo-Kimmo (2008). Aineellinen yhteisö. Helsinki: Tutkijaliitto.
Lorey, Isabell. (2008). Yritys ajatella plebeijisyyttä. Käänn. Tere Vadén. Transversal Texts (The Art of Critique 08.2008) Lähde: https://transversal.at/transversal/0808 (tarkistettu 1.3.2021)
Merleau-Ponty, Maurice (2002). Phenomenology of perception. Käänn. Smith, Colin. London: Routledge Classics.
Nummelin, Markku (1989). Resiinat. Resiina-lehti 2/1989.
Okkonen, Jari. (2003). Jättiläisen hautoja ja hirveitä kiviröykkiöitä – pohjanmaan muinaisten kivirakennelmien arkeologiaa. Oulun Yliopisto).
Pasolini, Pier Paolo (2007). The Cinematic: ”Observations on the Long Take”. Eng. käänn. Norman Macafee & Craig Owens. The MIT press.
Porkola, Pilvi. (2019). Mistä puhumme, kun puhumme ’esityksestä’? ’Esitys’-sanan merkityksestä ja kääntämisestä. Niin & Näin, (1/2019) Lähde: https://netn.fi/node/7385 (tarkistettu 18.11.2021)
Priha, Sanni. (2017). Maailma ja kuva - valmistautumista institutionaalista esityskäytäntöä vasten. Aalto-yliopisto). MA-opinnäyte, Taiteen ja suunnittelun korkeakoulu.
Proust, Marcel (1968). Kadonnutta Aikaa Etsimässä 1: Swannin Tie I: Combray. Käänn. Nurminen Helvi & Peltonen Pirkko. Otava.
Ruuska, Jaakko. (2015). The art of metamorphosis – other spaces. Tinfo News: Sustainability, Resilience and Performance Utopias, 42-44. Lähde: https://www.tinfo.fi/documents/tinfo-news-2015_sustainability_web-parempi.pdf (tarkistettu 18.11. 2021)
Salminen, Antti. (2015). Kokeellisuudesta. Helsinki: Osuuskunta Poesia. Lähde: https://poesia.fi/hallinta/wp-content/uploads/2015/12/Antti-Salminen_Kokeellisuudesta_Poesia-2015.pdf (tarkistettu 18.11.2021)
Schivelbusch, Wolgang. (1996). Junamatkan historia. Käänn. M. Heinämäki. Vastapaino.
Strugatski Arkadi. & Boris. (1982). Stalker: Huviretki tienpientareelle. Käänn. Esa Adrian. Porvoo: WSOY:
Tarkovski, Andrei. (1987). Sculpting in Time (second edition). Käänn. Kitty Hunter-Blair. Knopf.
Väliaho, Pasi. (2003). Keskipäivä-Keskiyö. Liikkuvasta kuvasta filosofian asiana. Niin & Näin 1/2003. Lähde: https://netn.fi/sites/www.netn.fi/files/netn031-07.pdf(tarkastettu 18.11.2021).
Waldenfels, Bernhard. (2004). The boundaries of orders. Philosophica 73, 71-86.
Widdis, Emma (2003). Visions of a New Land – Soviet Film from the Revolution to the Second World War. Yale University Press.
Widdis, Emma (2005). Alexander Medvedkin. I.B. Tauris.
Wirilander, Hannele (2008). Savon historia: Savon Historia IV: Rautatiet tuovat uutta aikaa. Lähde: http://savonhistoria.fi/1870-1918/ (tarkistettu 18.11.2021).
Elokuvat:
Lean, D. (ohjaus,1965). Tohtori živago (”doctor zhivago”)
Keaton, B. (ohjaus,1926). General
Marker, C. (ohjaus,1971). Le train en marche
Marker, C. (ohjaus,1991). Le tombeau d’Alexandre
Tarkovski, A. (1979). Stalker (”Сталкер”)
Esitykset:
Avalokiteshvara superclusters (2017). Taiteellinen työryhmä: Ranta, Eija., Kirkkopelto, Esa., Korosuo,Kati., Mertanen, Minja., Condit, Outi., Priha, Sanni. Helsinki: Toisissa tiloissa kollektiivi.
Muut lähteet:
Toisissa tiloissa -kollektiivin nettisivut: https://toisissatiloissa.net/en/ (tarkistettu 1.3.2021)
Ahola, & Teija. (2012). Parikkala kulttuuriympäristöselvitys ja rakennusinventointi. Mikkeli.
Savonlinnan kaupunki (2020): Savonlinnan kaupungin muistio (osoitettu VR:n pääjohtaja Rolf Janssonille).
Lähde: http://dynasty.savonlinna.fi/kokous/20206510-9-3.PDF (tarkastettu 27.8.2021)
Liimakka, H. I. (1937). Karjalohja, Helmi-Ilona Liimakka. Suomalaisen kirjallisuuden seura: Kansanrunous arkisto.
St. Petersburg Riihimäki Jernvägsbyggnad. Dressin (mallin piirros resiinasta). Kansallismuseo: CC BY Kansallismuseo.
Tähän tutkimukseen perustuen ovat syntyneet seuraavat teokset:
Rantasalmi-Savonlinna – Irtikytketty tila – videoinstallaatio, joka ensi-esitettiin osana Stephanie Misan ja Ana de Almeidan kuratoimaa Archipelago Mountain -näyttelyä (Exhibition Laboratory, Helsinki, 11.2018-12.2018). Lisäksi teos esitettiin osana Biofilia-ryhmänäyttelyä Piippuhallissa, Savonrannassa, elokuussa 2019. Teos on arkistoitu AV-arkin teos-arkistoon.
Teoksen äänitys: Sanni Priha, muu toteutus: Jaakko Ruuska.Teosta on tukenut Niilo Helanderin Säätiö.
Elisenvaara-Pieksämäki – Uudelleenkytkentöjä: Resiinaesitykset
Työryhmä:
Jaakko Ruuska (koollekutsuja, tuottaja, esiintyjä), teema ja esitysten alkujuontojen kirjoittaminen, Moottori-harjoitteen ohjeistus
Kati Korosuo (taiteellisen työryhmän jäsen, esiintyjä), turva-ohjeistus,
Myötätuntoinen katse-harjoitteen ohjeistus
Timo Jokitalo (taiteellisen työryhmän jäsen, esiintyjä),
Panoraaminen katse -harjoitteen ohjeistus
Veera Kolehmainen (tuottaja ja tiedottaja), flyerin suunnittelu, tiedoitus
Hanna Koikkalainen (valokuvaaja)
Tuotanto: Jaakko Ruuska & Toisissa tiloissa ry
Esitystä tukivat: Taideyliopisto, Alfred Kordelinin Säätiön Savonlinnan rahasto & Pieksämäen kaupunki
LÄHTEET JA TAUSTATIEDOT
Taiteellinen tutkimus: Elisenvaara-Pieksämäki – hajonnut kone on toteutettu Ruuskan Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa suoritettavien tohtorin opintojen (2017-) yhteydessä, tohtorin opinnäytteeseen Ruuskalle myönnetyllä Suomen Kulttuurirahaston työskentelyapurahalla.Tätä taiteellisen tutkimuksen hanketta on aiemmin esitelty julkisesti presentaatioissa: Wrecked Machine (Peripheries in Parallax: Brave New Peripheries – konferenssi, Aalto-yliopisto 22.1.2021), Osallisuus ja irtikytkentä ("Esittävä taide osallistaa" -seminaari, Teatterimuseo 18.11.2019) ja On the ruins of a railway (Nordic Summer University, Circle 7 Winter Symposium 2019: Departures, Deviations and Elsewheres, 7–10.3.2019, European Humanities University, Vilna).
30.6.2018, Lautakankaan seisake. Vasemmalla: Jaakko Ruuska, oikealla: Sanni Priha. Kuva on pastissi Sergei Prokudin-Gorskin valokuvasta: "Na drezini e u Petrozavodska po Murm. zh.d." (1915). Venäjän Keisarikunnan viimeisiä vuosia todistanut Prokudin-Gorski valokuvasi myös vasta valmistuneen Elisenvaara-Savonlinna –radan maisemia.
