Tämä taiteellinen tutkimus on tehty kuljeskellen kaupungin kaduilla, käytöstä poistetun rautatien raunioilla ja seuraamalla erään ihmisjoukon viimeistä kävelymatkaa Kuusankoski Oy:n paperitehtaalta sorapenkkaan. Esseistisessä väitöstyössäni ’tutkimus’ (research) tulkitaan radikaalissa merkityksessä ’kuljeskelemiseksi’ (latinaksi circare).
Kuvataiteen tohtorin opinnäytteeni muodostuu kolmesta taiteellisesta tutkimuksesta, joissa kehittelen kuljeskeluun perustuvien kokeellisten tutkimusmenetelmien avulla irtikytkennän käsitettä. Ilmeisimmässä merkityksessään irtikytkentä tarkoittaa katkeamisen tai murtuman tapahtumaa, mutta se voidaan ajatella myös erottelevaksi kytkökseksi tai erillisten asioiden kytkeytymiseksi. Taiteellisessa tutkimuksessa tarkastelen irtikytkentää ilmiönä, jossa tilan kokemuksellisuuteen vaikuttaa sen taustalla olleen järjestyksen hajoaminen. Aistittavia viitteitä irtikytkentöihin ovat katvealueet. Usein katvealueet paikantuvat myös kollektiivisten käsitysten sokeisiin kulmiin. Järjestyksen hajoamisessa tila järjestäytyy uudelleen. Silloin syntyy myös uusia rajoja eli periferioita.
Tässä tutkimuksessa tarkastelen toisin sanoen kokemuksellisuutta koettelevilla taiteen menetelmillä sitä, miten poissaoleva näyttäytyy aistisessa kokemuksessa. Tutkimukseni taiteelliset osat perustuvat taustaani Toisissa tiloissa -ryhmässä, jonka esitystaide perustuu yhdessä tehtäviin ruumiillisiin harjoitteisiin. Tässä tutkimuksessa olen kehittänyt osallistavista harjoitteista menetelmiä paikkasidonnaisten ilmiöiden kokemuksellisuuden tutkimiseen. Harjoitteisiin osallistuneiden kokemukset ovat yksi tämän tutkimuksen tärkeä aineisto. Toiselta taustaltani olen dokumentaarisen elokuvan tekijä. Tässä tutkimuksessa olen kehittänyt myös kokeen järjestelyjä, joissa olen tutkinut kokeellisesti elokuvan suhdetta paikkaan. Näiden kokeilujen aiheena on erityisesti elokuvan kokemuksellisuus.
Elisenvaara–Pieksämäki – hajonnut kone -tutkielman aiheena on rataverkosta irti kytketty junarata. Tässä tutkielmassa kokeilen, voiko liike-kuvan käsitettä soveltaa irtikytketyn rautatien tilakokemuksen hahmottamiseen.
Irtikytketty kaupunki -tutkielmassa tarkastelen urbaanin tilan irtikytkentää kulkurin käsitteellisen henkilön näkökulmasta. Tutkielmassa kulkureiden salaisten merkkien järjestelmän avulla etsitään vaihtoehtoista tekstiä kaupungin tilan järjestävälle "puheelle" (logos).
Kadonnut isoäiti -tutkielmassa tarkastelen irtikytkentää muistin paikkoja koskevana ilmiönä ja erityisesti elokuvaa muistin paikkoja koskevana tilan käytäntönä.
Näissä kolmessa tutkielmassa kehitän irtikytkennän käsitteeksi, joka auttaa tunnistamaan sellaisten paikan kokemuksellisuuteen kuuluvien tasojen vaikutuksen, jotka ovat piileviä eli sellaisia, etteivät ne ole välittömästi aistittavia tai julkilausuttuja. Kehitetty käsite auttaa hahmottamaan taiteen paikkasidonnaisuutta koskevia kysymyksiä, sillä se tarjoaa käsityksen paikasta sekä läsnäolevien että poissaolevien kytkösten kudelmana. Taiteen menetelmille irtikytkentä tarjoaa kehyksen, jonka avulla voidaan höllentää niitä tilakokemuksen tasoja, joista muodostuu arkinen tilan kokemus. Tutkimus koostuu esseistisistä kirjoituksista, videoista, valokuvista ja harjoitteiden ohjeistuksista, joita lukija voi huolellista harkintaa käyttäen kokeilla myös itse.
Lukuohje
Tämä kuvataiteen tohtorin opinnäyte on julkaisu Research Catalogue -tietokannassa (RC) ekspositioina ja se koostuu kolmesta tutkielmasta sekä johdanto-luvusta. Opinnäytteen taiteelliset osat esitellään tutkielmissa dokumentoituina. Voit opiskella tutkielmia haluamassasi järjestyksessä, sillä ne sisältävät omat viiteapparaattinsa ja lähdeluettelonsa.
Ekspositiot on suunniteltu luettaviksi tietokoneen näytöltä ja niiden seuraaminen edellyttää sujuvaa internetyhteyttä. Macintosh -käyttöjärjestelmässä ekspositioiden lukemiseen kannattaa käyttää Google Chrome- tai Safari-selainta.Windows -käyttöjärjestelmässä Google Chrome- tai Internet Explorer -selaimia. Research Catalogue-tietokanta tukee seuraavia verkkoselaimia: Mozilla Firefox 7 (tai uudemmat), Google Chrome 14 (tai uudemmat), Safari 5 (tai uudemmat) ja Explorer 8 (tai uudemmat).
Voit halutessasi ladata tutkielmien tekstit myös pdf-tiedostona. Ne löytyvät jokaisen tutkielman ensimmäiseltä sivulta. Johdanto-luvun pdf-versio löytyy Johdannon ensimmäiseltä sivulta. Pdf-tiedostossa tutkielman alaluvut vastaavat ekspositioiden alalukuja. Ekspositiot sisältävät kuitenkin valokuvia, videoita, karttoja ja äänitiedostoja, joita ei löydy pdf-tiedostosta.
Ekspositioiden lukemisessa kannattaa huomioida seuraavat asiat:
- 1. Ekspositioiden vaaleanpunaiset nuolet ja rinkulat toimivat klikattavina linkkeinä sivuilta toisille. Vaaleanpunainen väri on myös tekstissä linkin tunnusmerkki.
- 2. Ekspositioita kannattaa lukea internetselaimen koko näytön esitystilassa. Research Catalogue -verkkojulkaisualustan julkaisujen taitto voi muuttua, kun sitä tarkastellaan eri kokoisilta ruuduilta, erilaisilla selaimilla, tai käyttöjärjestelmää vaihdettaessa.
- 3. Ekspositioiden tyydyttävä lukukokemus edellyttää hieman lukijan aktiivisuutta. Voit suurentaa tai pienentää eksposition näkymää verkkoselaimen zoom-toiminnon avulla. PC-koneissa se tapahtuu yleensä näppäinyhdistelmän ctrl +/– -avulla ja Macintosh-tietokoneilla vastaavasti ⌘+/- -näppäinyhdistelmän avulla.
- 4. Useimmat ekspositioiden sivut on taitettu niin, että teksti ja kuvat mahtuvat samalle sivulle koko ruudun tilassa. Silloin ekspositiota luetaan vierittämällä sivua alaspäin.
5. Joillakin sivuilla videotiedosto ja tiedoston ääniraita käynnistyvät automaattisesti. Jos koet äänen häiritseväksi, voit hiljentää tietokoneen tai lukulaitteesi kaiuttimen. Kun siirryt sellaiselle sivulle, joka käynnistyy automaattisesti, Research Catalogue saattaa palvelimesta riippuen ilmoittaa:
”This page contains media that is intended to start playback automatically on opening. This may include sound. Your browser is blocking automated playback. Please click here to start media.”
Seuraa eksposition esitystä klikkaamalla ehdotettua kohtaa. Kaikki verkkoselaimet eivät siitä huolimatta tue videoiden automaattista esittämistä, jolloin voit joutua käynnistämään videot itse klikkaamalla videoruutuja.
Säästääkseeni lukijaa toistolta, esitän tämän tutkimuksen taiteellisia osia koskevat kiitokset osat esittelevien tutkielmien lopussa. Tässä esitän kiitokseni kaikille niille, joille kuuluu kiitos tuesta ja avusta opinnäytteen kokonaisuuden toteuttamisessa.
Suuret kiitokset Suomen Kulttuurirahastolle, jonka 3-vuotinen työskentelyapuraha mahdollisti tämän tohtorin opinnäytteen toteuttamisen!
Kiitän ohjaajiani Mika Eloa ja Pilvi Porkolaa. Kiitän esitarkastajiani Satu Kiljusta, Juha-Heikki Tihistä, Denise Ziegleriä ja lisäksi Ilona Hongistoa, joka toimi opinnäytteen esitarkastajana ja tarkastajana!
Kiitän Tero Heikkistä opinnäytteen ekspositioiden tarkastamisesta, Lingsoft Language Services Oy:tä tiivistelmien kääntämisestä ja oikolukupalvelusta, sekä Annette Arlanderia ruotsinnoksen huolellisesta tarkastamisesta ja Michaela Bränniä tämän opinnäytteen viimeistelyyn kuuluvista järjestelyistä!
Kiitokset kiehtovista seminaareista!
Laura Gröndahl, Lea Kantonen, Esa Kirkkopelto, Maiju Loukola, Miika Luoto, Riikka Pelo, Johanna Pentikäinen, Elina Saloranta, Sami Santanen ja Helena Sinervo!
Kiitokset kollegoilleni Taideyliopiston tohtorikoulutuksessa!
erityisesti mainiten Tuire Colliander, Miklos Gaál, Karolina Kucia, Anni Laakso, Henna Laininen, Pauliina Laukkanen, Maija Närhinen, Kukka Paavilainen, Maarit Rankanen, Mia Seppälä, Riikka Talvitie ja Nanni Vapaavuori!
Kiitokset avusta, tuesta ja kannustuksesta
Sanni Priha, Eeva Ruuska, Ilkka Ruuska, Raimo Ruuska (1947–2020), Leena Priha ja Hannu Priha!
Kiitokset lisäksi Viktoria Fofanovalle, Antti Holopaiselle, Morten Halvorsenille, Hanna Koikkalaiselle, Matti Kuntulle, Elina Vainiolle ja Jessica Warboysille!
Kiitos vielä kerran kaikille tovereilleni Toisissa tiloissa kollektiivissa!
