Il gruppo Ajauksia ti invita a prendere parte ad alcuni esercizi sensoriali in un ambiente urbano. Durante il workshop avremo l’opportunità di visitare luoghi altrimenti non praticabili. Esploreremo la natura urbana, percepiremo ciò che ci circonda ed esamineremo diversi modi di vivere la città. Le idee principali della nostra pratica sono la responsabilità condivisa e il rispetto per lo spazio, per la diversità e la dissidenza.
8.1.2019 Teatterikorkeakoulun Sali, Taideyliopisto / Theatre Academy Hall, University of the Arts, Helsinki.
Kesä / Summer 2019
Ajauksia-ryhmän aistiharjoituksia / Sensory exercises by Ajauksia group
The exercises are based on bodily sensations. During the exercises we pay attention to our senses and let them guide us. The exercises are opening different ways of observing and experiencing the environment. Sensory input offers possibilities to variety of experiences, a dialogue and encounters with the environment. Our aim is to understand sensory experiences from the perspective of human and through that open up the question of non-human experience, which leads to the question of existence and ecology.
Aistiharjoitustehtävä / Sense Exercise, a task 1:
Etsi hyvä asento seistessä, anna hengityksen tapahtua, hengityksen liikkeen tuntua kehossasi ja ala vähitellen täristä/ tärisyttää itseäsi. Anna tärinän jatkua ja käsien / käsivarsien edessä tai sivuilla nousta ylemmäksi. Vähitellen voit antaa tärinän laantua ja jatkaa käsien / käsivarsien liikettä ikäänkuin ilmaa koskettaen ja tunnustellen. Miltä tuntuu liikkua / liikuttaa kehoa / kehon osia sillä ajatuksella, että ilma ympärillämme olisi materiaalina kosketeltavaa/tunnusteltavaa - ja liikkuessamme tunnustelisimme / koskettaisimme / aistisimme ilmaa samalla - voiko liike leikata (pehmeästi) läpi ilman...?
Find a good standing position, let your breath flow, feel the movement of your breath feel in your body and slowly start to shake / vibrate yourself. Let the vibration continue and rise higher your hands / arms in front of you or on your sides to rise higher. Slowly you can let the vibration to calm down and continue the movement of your hands / arms as if touching and feeling the air. How does it feel to move the body / parts of the body with the thought that the air around is touchable / palpable material – and as we move we can feel / touch / sense the air at the same time – can the movement (softly) cut through the air…?
Harjoituskokija / Exersice experiencer (3):
Etsin materiaaleja: sementtirenkaat ja eristenauhat. Hylätty muovinen kauppakassi jäätyneenä, jäädytettyjä pakasteita. Roskien keräilysauva kiinnittyneenä jäiseen maahan, lähellä kauppakassia. Pidän sauvasta kiinni ja yritän taistella jäätä vastaan. Mieli on rauhaton. Äänimaisema on muttei se häiritse.
I looked for materials: cement rings and insulation tapes. An abandoned plastic shopping bag frozen, frozen foods. A trash picker attached to the frozen ground, near the shopping bag. I hold on of to the picker and I am trying to fight against the ice. The mind is restless. There is a soundscape but it does not bother me.
Aistiharjoitustehtävä / Sense exercise, a task 2:
Valitaan neljästä eri ilmansuunnasta kiintopiste ja kuunnellaan, voidaan sulkea silmät. Ollaan tässä tilassa sopiva aika, yhteensä ehkä n. 5 min ja sitten vaihdetaan suuntaa.
Let’s choose a focal point from four different compass points and listen. We can close the eyes. Let’s stay in this mode for a suitable time, in all perhaps approximately 5 minutes and then change the direction.
Harjoituskokija / Exersice experiencer (3):
Katson lähellä olevan toimiston ikkunaa, huoneeseen, jossa loisteputkivalo.
Liikenne rullaa katseeni edessä mutta kiintopisteeni on toisaalla.
I am looking at a window of an office nearby, to a room with a fluorescent lamp light. The traffic rolls in front of my gaze but my focal point is elsewhere.
Harjoituskokija / Exersice experiencer (3):
Katsoin kauas ja pitkään, tornitalo jossain etäällä Kumpulan mäellä. Pitkä etäisyys seisomapisteeni ja katseen kiintopisteen välillä tuntuu hyvältä. Kuulen autojen äänet mutta ne ovat kaukana, vaikka niin lähellä. Rajaus auttaa sulkemaan asioita pois. Läheltä kuuluvat askeleet ovat poikkeus.
I looked far and for a long time, a tower block somewhere distant on a hill of Kumpula. A long distance between my standing point and focal point feels good. I hear the sounds of the cars but they are distant although so near. The exclusion helps to exclude things. Steps heard nearby are an exception.
Harjoituskokija / Exersice experiencer (3):
Havaitsen kävelijän meren puolella. Näköhavainnon ulkopuolella olevat askeleet pelottivat, tunsin niiden läheisyyden. Kuulohavaintoon vaikuttaa tuulen suunta.
I observe a walker above the sea. Their steps out of sight were frightening, I felt their proximity.
The direction of the wind affects to the hearing perception.The direction of the wind affects hearing perception.
Harjoituskokija / Exersice experiencer (3):
Katse hakee kiintopisteeksi rakennusmiehen, joka erottuu keltaisena täplänä pilvenpiirtäjän ulkotasanteelta. Seuraan keltaisen pisteen liikkeitä, rakentuvaa todellisuutta. Kaupungin äänet konkretisoivat vaikka tuntuvatkin etäisiltä. Oma keho alkaa rauhoittua puheen vaatimuksista.
The gaze seeks as the focal point a construction worker who stands out as a yellow spot on the skyscraper's scaffolding. I follow the movements of the yellow spot, the constructive reality. The voices from the city concretise; they seem distant. My own body starts to calm down from the demands of the verbal language.
Aistiharjoitustehtävä / Sense exercise, a task 3:
Valitse jokin rakennus, kasvi tai rakennelma lähiympäristöstä. Mene seisomaan sitä vasten. Katsele sitä. Kosketa sitä. Nojaa sitä vasten. Kuuntele sitä. Hengitä sen kanssa samaan rytmiin.
Choose a building, plant or structure from the surroundings. Go stand against it. Look at it. Touch it. Lay against it. Listen to it. Breath with it with the same rhythm.
Syksy / Autumn 2019
Ajauksia-ryhmä keskustelee. Ajauksia group discusses:
Mitä tekijyyden vapauttaminen, demokraattinen päätöksenteko ja kollegiaalisuus meille Ajauksia-ryhmäläisille tarkoittavat?
What does the re-liberation of authorship, democratic decision and collegiality mean for us, Ajauksia group?
Harjoituskokija (2): Kysymykset vaatisivat vetäytymistä ja pohtimista, ja myös sen pohtimista, mitä nämä kysymykset tarkoittavat ja mitä minä ymmärrän ja haluan ymmärtää niillä nyt tällä nimenomaisella hetkellä ja kenelle olen vastaamassa ja mihin kontekstiin vastaukset tulevat.
Exercise experiencer (2): The questions would require retreat and reflection, and also reflection of what these questions mean and what do I understand and want to understand about them at this precise moment and to whom Am I answering to and to in what context do these answers appear
Harjoituskokija (3): Tämä on prosessi, jonka myötä omat ajatukset kehittyvät ja muuttuvat. Nyt olemme tässä tilanteessa ja etenemme niillä edellytyksillä mitä nyt on (esim. ajan käyttö). Onko ideaali tilannetta edes olemassa? Prosessin käsittelyyn pitäisi varata aikaa ja sittenkään se ei aina onnistu.
Exercise experiencer (3): This is the process by which one´s own thoughts develop and change with it. We are in this situation in the here and now and we proceed with the conditions we have now (e.g. use of time). Does an ideal situation even exist? Time should be reserved for processing and even then it does not always work out.
4.2.2019 Teatterikorkeakoulun Sali, Taideyliopisto /
Theatre Academy Hall, University of the Arts, Helsinki.
Harjoituskokija / Exercise experiencer (1):
On tavallaan radikaalia, että joku muu liikuttaa sua. Tavallaan liikuttaakin koko ajan, mutta olemme tosi piintyneitä niihin tapoihin, joista valita tai joita on tarjolla. Voi ajatella, että on tavallaan valtava määrä niitä vaihtoehtoja siihen liikkumiseen. Tosi riemastuttavaa.
It’s kind of radical that someone else moves you. It’s kind of moving us all the time but we are really clinging to those habits choose from which are available. You might think that there is an enormous amount of alternatives for that movement. Really exhilarating.
.
Harjoituskokija / Exercise experiencer (2):
Oli miellyttävää olla pitkään silmät kiinni ja vaan kokea sitä liikettä, ja nauttia impulsseista ja ohjeista. Ei tarvinnut ollenkaan käyttää katsetta, tai silmiä. Oli kivaa jossakin vaiheessa vähän avata silmiä ja sitten taas sulkea. Avasin vain silmät ilman, että katson mitään tiettyä. Yleensä sitä alkaa heti havainnoida.
It was pleasant to be eyes closed for a long time and just experience that movement and enjoy the impulses and instructions. It wasn’t needed to use gaze or eyes at all. It was nice at some point to open the eyes a little and then close again. I just opened my eyes without looking anything particular. Usually one starts to observe immediately.
Harjoituskokija / Exercise experiencer (3):
Sain vapaasti liikkua ja samalla katsoin muita. Olin hyvin tietoinen muista ja siitä, että ryhmä vaikuttaa minuun. Ajattelin, että on tosi kivaa, että ne on siinä.
It is exciting from what arises interest. – The body picks up earlier, when the mind is not a barrier, and it is lovely when there is no barrier
Harjoituskokija / Exercise experiencer (4):
Tulee vaihe, että ymmärtää sen, että on toinen, ja sitten tulee kiinnostus. Se kiinnostus lisää halua lähteä liikkeelle ja tutkimaan. Jos sitä ei olisi, niin olisikohan silloin kykyä leikkiä?
There comes a stage becoming aware of the other, then followed by an interest. That interest increases the urge to start moving and exploring. If that did not exist, would there be an ability to play?
Harjoituskokija / Exercise experiencer (1):
Se on jännä, että mistä sitä kiinnostuu. – Keho poimii aiemmin, kun mieli ei ole esteenä, ja on ihanaa, kun ei ole estettä
It is exciting of what arises interest. – The body picks up earlier, when the mind is not a barrier, and it is lovely when there is no barrier.
Harjoituskokija / Exercise experiencer (3):
Voin muistaa keholliset tilanteet paremmin kuin itse asian, mutta sen kehollisen tilanteen kautta muistan myös sitä asiaa.
I can remember bodily situations better than the matter itself but through that bodily situation I also remember that the matter.
15.4.2019 Kontula / in Kontula, Helsinki.
Harjoituskokija / Exercise experiencer (3):
Oli aika jännä, että se paikka tavallaan näyttäytyy heti. Se että sieltä katveesta löytyy se mitä odottaa. Jos on mielikuvia paikasta, niin sä oikeasti kohtaat sen.
It is kind of exciting that the place sort of appears immediately. That from the shade one finds what to one expects to find. If you have mental images from the place, you really do encounter them.
A surprising comment from outside the sense experience group / Aistiharjoitusryhmän ulkopuolelta tullut yllätävä kommentti:
Joo tätä on tehty pitkään, kyl mä tiedän nää jutut. Ruotsissa tää on ihan normi, joo 70-luvulta asti, me tullaan ja otetaan tila haltuun, tullaan tänne seisomaan et älkää te tulko vittu narkkaamaan tänne, tää ei ooo mikään narkki mesta, tää meidän ja meidän lasten huudii. Joo okei, okei message meni perille, me lähetään vetään nyt. Respektii teille, nostan kyl hattuu ku on pokkaa tehä toi.
Yeah this have been done for a long time, I do know these things. In Sweden this is a norm, yeah since the 70’s, we come and take over the space, we come here to stand so don’t fuck come here to get high, it is not a junkie place, this is our and our children’s hoods. Yeah alright, okay the message delivered, we take off now. Respect to you, I do take my hat off to have a poker face to do that.
Harjoituskokija / Exercise experiencer (1):
Kesti jonkin aikaa ennen kuin tajusin, että mulle puhutaan. Ristiriitainen olo, kun haluaa jatkaa harjoitetta ja saman aikaisesti pitäisi vastata henkilölle, joka puhuu mulle.
It took a while before I realised I was being spoken to. It’s a contradictory feeling – wanting to continue the experiment and At the same time I should be respond to the person speaking to me.
Harjoituskokija / Exercise experiencer (5):
[…] kun oli katsonut sitä puuta eri suunnista ja sitten kiersin toisin päin sitä paikkaa niin se puu oli oikeastaan silloinkin siinä katsottavana että, ja ne oksat tuli niin pitkänään itsen yläpuolelta, ja sitte siinä alkoi miettimään sitä, että ei ole sillä tavalla subjektia ja objektia vaan, se puukin on osa sitä näkymää, jota se katselee.
[…] when I had observed at that tree from different directions and then I circled that place the other way around and the tree was really there even then to be looked and those branches reached high above from itself and then there, I started thinking that there is, in that sense, no subject and object but the tree was a part of that view I was looking at.
Harjoituskokija / Exercise experiencer (1):
Äänet korostuu, linnut versus liikenne. Rakastun puuhun. Haluaisin esitellä sille itseni ja vähän keimailla.
The sounds are emphasised, birds versus traffic. I fell in love with a tree. I would like introduce myself to it and flirt a little.
Harjoituskokija / Exercise experiencer (4):
Mä nojasin sit niinkun sammaleeseen ja jäkälään, jotka oli kalliolla. Ja sit, itse asiassa siin tulee sama ajatus siinä et, mikä on, kuinka suuri merkitys on erillisyyden kokemisella, et kokeeko sammal ja jäkälä erillisyyttä suhteessa siihen kallioon. […] sit mä olin siin rungon luona ja sit ne juuret – ja sit siin olikin jo neulasia ja sit siin on kaikkee ja sit siin on kallio – et tavallaan et kuinka tärkeetä oli mulle erotella mikä on sitä mäntyä ja mikä on sitä kalliota ja mitäkin.[…]
I lay on moss and lichen, which are on the rock. And then, as A matter of fact, the same thought arises, how significant the meaning, in the experiment of separation; do moss and lichen feel separation in relation to the rock. […] then I was next to the tree trunk and the roots – and there were already wood needles and then there is everything and then there is the rock – I kind of didn’t care how important it was for me to DISTINGUISH what was the pine and what was the rock and what…
29.4.2019 Uutela / in Uutela Helsinki.
Harjoituskokija / Execise experiencer (6):
Mä haluun vielä kertoo siitä tiedosta, mikä itsessä muuttuu sen ekan harjoitteen aikana, oli se, että eniten muuttuu mittakaava. Tulin sinne egosentrisenä, ja sitte, ku oli tehny ne harjotteet ja avas silmät, tai jo sen aikana, kun kuunteli sit niitä ääniä sen hiljaisuuden jälkeen niin sitten tajus sen oman kokonsa, hyvänen aika mä oon pieni. Semmonen tunne, et mä oon pieni lapsi et me leikitään.
I still want to tell about that information I had a change in myself during that first exercise was the scale which changed the most. I arrived there as an egocentric and then after doing those exercises and I opened the eyes or already during it, when I listened to those voices. – After a silence that then I realised my own size, goodness, I am small. That kind of feeling that I am a small child and we play.
Harjoituskokija / Exercise experiencer (1):
Meillä tuli pariharjoitteessa menneisyyden ja lapsuuden asioita, ja materiaalisuus, ja miltä materia tuntuu. Vaikka piti olla sellainen minkä haistaa, missä on tuoksu, niin oli pakko ottaa se missä oli se tuntu.
In the couple exercise we raised things from the past and childhood and materiality and of how material feels. Even though it was supposed to be about the kind of scents that can be smelled, where is a scent, it had to be taken to where they could be felt.
Harjoituskokija / Exercise experiencer (3):
Mä menin siellä ihan niin että mä mietin vaan, että nyt mä lähden lentoon.
I just went there like I was thinking that I now I am going to fly.
Harjoituskokija / Exercise experiencer (4):
Mulle tulee harvoin olo, että en halua nousta tästä, että mä jään nyt tähän katsomaan tätä. Oli ihanaa olla siinä. Ajattelin, että tarkoittaakohan tämä, että olen väsynyt ja haluaisin nukkua, mutta ei, olin hereillä ja halusin vaan olla siinä.
I seldom have the feeling that I don’t want to get up from here that I stay here now to look at this. It was lovely to be there. I thought that does this mean that I am tired and would like to sleep? But no, I was awake and I just wanted to be there.
7.5.2019 Lapinlahti / in Lapinlahti, Helsinki.
Hajuaistiin liittyvä harjoite. Exercise related sense of smelling.
Harjoitekokija / Exercise experiencer (1):
Vierekkäin olevat narsissit tuoksuvat erilaisilta. Toinen on lähes hajuton ja toisessa on todella vahva tuoksu. Assosiaatio ihmisten hajuihin. Haistelen narsisseja vuoron perään.
Daffodils next to each other smell different. One is almost odourless and the other has a very strong scent. Association to human odours. I smell daffodils one after another.
Ääniaistiin liittyvä harjoite. Exercise related to sense of hearing
Harjoitekokija / Exercise experiencer (1):
Tietoinen ryhmästä, muiden liikkeestä. Haluaisin mennä kauemmas. Vaikea seurata ääntä kun tila on rajattu. Äänet eivät rajaudu.
Being aware of the group, of others’ movement. I would like to go further. It is difficult to follow the voice when the space is limited. The voices are not limited.
Ihmisen merkitys pienenee ja puiden, lintujen tulee lähemmäs.
The meaning of man diminishes and the trees, the birds come closer.
Puun kolossa. Puu on suoja minä sulaudun puuhun, puu liikuttaa minua ja oksiani. Voisin olla tässä ikuisesti. Lopetus tulee liian aikaisin.
In a tree cavity. The tree is a shelter, I melt into the tree, the tree moves me and my branches. I could be here forever. The end comes too soon
Translation: Katariina Virtanen
Proofreader: David Dempsey
Lähteet / References:
Omakohtaiset kokemusdokumentaatiot. Personal experience documentations :
Keskustelu Teakin salissa. Conversation in the hall of Teak 4.2.2019 (30:39 min).
Keskustelu Kontulassa. Conversation in Kontula 15.4.2019 (39:05 min).
Keskustelu Uutelassa. Conversation in Uutela 29.4.2019 (29:34 min).
Äänitettyjen keskusteluiden puhtaaksikirjoitukset. Transcripts of recorded conversations.
Harjoituskokija / Exercise experiencer (3):
Etsin kasvin, jonka kanssa haluan luoda yhteyden. Se on talven törröttäjä, joka puskee esiin hiekkakasasta. Oikeastaan se on kuollut mutta muistuttaa elämän katoavuudesta olemassaolollaan. Ryömin kasvin viereen, kosketan sitä. Se ärsyttävän pisteliäs kasvi mutta tuntuu hyvältä tuntea sen kosketus omalla poskellaan.
I searched for a plant I wanted to make a connection with. It is a winter shaggy plant which pushes out of a sand pile. As a matter of fact it is dead but it reminds me of the transience of life with its existence. I crawl next to the plant, touching it. It is an irritatingly stinging plant but it feels good to feel its touch on my own cheek.
Mitä tekijyyden vapauttaminen sinulle tarkoittaa?
What does the re-liberation of authorship mean to you?
Harjoituskokija (2): Sitä että minä voin olla kutsuja, kysyjä, puhuttelija tai impulssin antaja, ja voin siten houkutella toista mukaan. En kuitenkaan nimeä itseäni tekijäksi, voin kyllä olla mukana tekijöiden joukossa. Tekijyys ei ole kenenkään nimissä omistamisena. Tai tekijyys voi prosessin aikana vaihdella, ei ole yhtä tekijää, voi olla useita, ja se voi välillä poistua ja tulla taas. Vuorotellaan tai vaikka leikitään tekijyydellä. Kysytään sitä, kyseenalaistetaan sitä.
That I can be the inviter, asker, interviewer or instigator, and I can therefore attract others to join. I, however, do not name myself as an author, I can be among the authors. Authorship (creativity) is not in anyone´s ownership. Or authorship can vary during the process, there can be several various creators and it can disappear and appear, on and off. We can take turns for instance, alternate or play with authorship. Ask and question it.
Harjoituskokija (3): Näen tekijyyden rakenteena, joka vahvistaa ja alleviivaa taiteilijan tuotantoa ja sen omistajuutta. Taiteilijasta rakentuvaa kuva (brändi), joka nykypäivänä on valjastettu kuluttamistarkoituksiin, jonka avulla taiteilija markkinoi itseään.
I see authorship as a structure which strengthens and underlines an artist’s production and its ownership. Today an image (a brand) is created by an artist, and this commercial purpose is harnessed by the artist to themselves.
Toinen tekijä on yhteisötaiteen tekijyys. Miten se rakentuu ja miten sitä pitäisi rakentaa? Olen toiminut usein yhteisöllisen toiminnan käynnistäjänä omalla nimelläni.
Another factor is the authorship of community art. How is it built and how should it be constructed? I have often acted as an instigator of community action using my own name.
Kysymykset: Onko yhteisötaiteellisessa toiminnassa hierarkioita ja millaisia? Mitä tekijyyden omistamisen etiikka yhteisöllisessä tarkoittaa toiminnassa? Voisiko sitä purkaa ja miten?
Questions: Are there hierarchies in the action of community art and what kind?
What do the ethics of owning of authorship mean in community action?
Could these hierarchies be re-liberated and how?
Nämä kysymykset kumpuavat aiemmasta yhteisöllisestä toiminnastani käsin ja nykyisen taiteelliseen tutkimukseeni liittyen. Näistä kysymyksistä käsin syntyivät tekijyyden vapauttamisideat.
These questions arise from my previous community action and current artistic research. From these questions the re-liberation of ideas of authorship were born.
Laajemmassa merkityksessä ajattelen tekijyyden osana yhteiskunnan systeemistä, rakennetta, joka ihmisen itsensä keksimää ja synnyttämää. Nämä systeemiset valta-, tai riippuvuussuhteet ovat asioita, joita taiteen tekijöiden on hyvä tiedostaa. Miten ne ohjaavat käyttäytymistämme ja miten neuvottelemme tai teemme näkyviksi näitä riippuvuussuhteita omassa taiteellisessa toiminnassamme.
In a broader sense I think of authorship as a part of society’s system, a structure, which was invented and established by the human self. These systematic power or dependency relations are matters which authors of art should recognise. How do they influence our behaviour and how do we negotiate or make our dependency visible in our own artistic action?
What about democratic decision making?
Entä demokraattinen päätöksenteko?
Harjoituskokija (2): On erilaisia toimijoita, jotka haluavat toimia yhdessä jonkin yhteisen asian puolesta. On sovittu menettelytavoista, jotka kaikki hyväksyvät. Demokraattisuus vaatii aktiivisuutta, se pistää toimimaan yhteiseksi hyväksi. Erilaisuus tuo koko ajan keskusteltavaa, pohdittavaa, arvioitavaa, uudelleen arvioitavaa ja ratkottavaa. Yhdessä sovitut toiminta-ajatukset viitoittavat, miten uudet, eteen tulevat asiat voidaan ratkaista. Demokraattisuus tarkoittaa samanarvoisuutta muttei samanlaisuutta.
Exercise experiencer (2):There are different actors who want to work together on something for a common cause. Procedures have to be agreed of which everyone approves. Democracy requires activity, it makes us work for the common good. Difference brings about discussion, reflection, evaluation, re-evaluation and unpicking all the time. Plans that are agreed together mark out how new, forthcoming matters can be resolved. Democracy means equivalence but not similarity.
Harjoituskokija (2): Demokratia vaatii jatkuvaa neuvottelua ja myös sen ratkaisemista, mitkä ovat neuvoteltavia asioita, mitkä asiat kuuluvat yhteisen sopimisen piiriin, ja mitkä asiat ovat yhteisen ulkopuolella. Demokraattisuudessa kaikki ei voi aina mennä kaikkien mielestä siten, kuin itse haluaisi. Yhdessä sovitut menettelytavat tarkoittavat, että toisinaan toimintaan myös toisin, kuin mitä itse kannattaa.
Exercise experiencer (2): Democracy demands constant negotiation and also the solving of what is negotiable, which matters belong to mutual agreement and which matters are outside of collective agreement. Participants in democracy cannot only follow their own direction. Procedures agreed together mean that occasionally we act contrary to that which oneself the individual themselves may support.
Harjoituskokija (3): Se on kuulluksi tulemista ja kompromisseihin suostumista. Neuvottelua,
erilaisuuden, erimielisyyden tilan hyväksymisestä ja sille tilan antamista. Olemme altistuneet näille tilanteille, olemme kyenneet sopimaan ja toimimaan näiden sopimuksien varassa. Se on jatkuvaa tasapainoilua, omien taiteellisten ehdotusten sovittamista yhteiseen
Exercise experiencer (3): It is about being heard and agreeing to comproses. Negotiation, accepting difference and accepting. A state of disagreement and making space for that. We have been exposed to these situations and we have been able to agree and work together based on the agreements. It is a constant balancing act, coordinating one´s artistic proposals with the common aim.
Entä kollegiaalisuus?
What about collegiality?
Harjoituskokija (2): Kollega on ihminen, johon voi luottaa ja joka tuntee sitä aluetta millä itsekin toimii. Voi yhdessä pohtia toimintaa ja pyytää ja antaa apua toinen toisilleen. Kollegiaalisuudessa on yhteinen päämäärä, jota kohti toimitaan. Kollegiaalisuuteen kuuluu vastavuoroisuus, siitä puuttuu hierarkisuus, tai ainakin hierarkiat on päätetty jättää sivuun. Tämä edellyttää, että hierarkiat tunnistetaan ja tunnustetaan.
Exercise experiencer (2): A colleague is someone to who can be trusted and known the area where they also work. Together we can reflect on our work and ask and give help to each other. There is a common aim in collegiality which we work towards we work. Reciprocity belongs to collegiality, it lacks hierarchies or at least it has been decided to leave aside. This requires that hierarchies are being identified and acknowledged.
Harjoituskokija (3): Se on toisen osaamisalueen tai tutkijanäkökulman kunnioittamista ja siitä oppimista – toisen kuulemista ja kuuntelemista, toisen auttamiseen ja tukemisiin havahtumista. Kykyä toimia empaattisesti ja tasavertaisesti. Demokraattinen ja kollegiaalinen päätöksenteko (aistiharjoitteiden suunnittelu) yhdessä muiden ryhmän jäsenten kanssa ovat suoraan vaikuttaneet siihen herkkyyteen, millä kuuntelen muita ryhmän jäseniä sekä osallistujia itse harjoitteen aikana.
Exercise experiencer (3): It is an appreciation of the other’s area of expertise or respect of the researcher’s perspective and learning from it – hearing and listening to another, starting to help and supporting another. An ability to act emphatically and equally. Democratic and collegial decision making (planning the sense exercises) together with other group members, has directly affected to that the sensitivity of how I listen to other group members and participants during the exercise itself.